Samat sanat valtaa paperin,
mitä mä sille voin? samat ajatukset pääni valtaa, ei mikään muutu.
Kaikki pyörii samaa kehää.
Anna mun nukahtaa ikuiseen uneen.
Mä rukoilen etten näe seuraavaa auringon nousua.
Olen niin väsynyt,
Niin rikki,
Niin voimaton.
Aurinko laskee, pimeys on tulossa. Mä pakenen, pakenen piiloon peiton alle. Pimeyden hirviöt on tulossa.
Maailmani loppuu jos katson niitä silmiin, ne tappaa mut jos näen yhdenkin punaiset silmät.
Mä vajoan kuoleman kuiluun, katoan ikiajoiksi. Lakkaan olemasta samantien jos otan askeleenkin. Ei auta pakittaa, ei auta astua eteenpäin, kuolema ympäröi mua.
Pelasta mut? Ei kukaan mua voi pelastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti